Yhdistyksen säännöt

1. Yhdistyksen nimi ja kotipaikka
Yhdistyksen nimi on Suomen Picardienpaimenkoirat ry ja sen kotipaikka on Rovaniemi.
Yhdistyksen kieli on suomi.

2. Tarkoitus ja toiminnan laatu
Yhdistyksen toiminta käsittää koko maan. Yhdistys on Suomen Kennelliitto ry:n – Finlands
Kennelklubben ry:n jäsen. Yhdistyksen tarkoitus on kehittää sekä edistää rodun jalostamista ja
kasvatusta. Yhdistys toimii picardienpaimenkoiraharrastajien yhdyssiteenä. Yhdistys voi olla
jäsenenä myös muissa tarkoitusperiään edistävissä yhdistyksissä, liitoissa ja keskusjärjestöissä.
Tarkoitustaan yhdistys toteuttaa tekemällä yhdistyksen toimialaan kuuluvaa valistustyötä: harjoittaa
julkaisutoimintaa, järjestää keskustelu- ja koulutustilaisuuksia, antaa opastusta jäsenilleen sekä
järjestämällä koiranäyttelyitä tai samantyyppisiä tapahtumia. Antamalla jalostusneuvontaa
Kennelliiton jalostustrategian mukaisesti edistäen picardienpaimenkoiran terveyttä, ulkomuotoa ja
käyttötarkoitusta.

Ylläpitämällä yhteyksiä jäsenistöön, alan keskusjärjestöön, kennelpiireihin ja muihin
kennelyhdistyksiin, sekä antamalla tarvittaessa lausuntoja ja muuta apua järjestön toimialan
puitteissa, ulkomuototuomarikoulutuksessa, koetuomarikoulutuksessa, roturekisterin pidossa ym.
vastaavilla tavoilla.

Yhdistys voi omistaa kiinteistöjä ja rahastoja sekä ottaa vastaan testamentteja tai lahjoituksia
toimintansa tukemiseksi.

Toimintansa tukemiseksi yhdistys voi hankittuaan tarvittaessa asianomaisen luvan järjestää
rahankeräyksiä ja arpajaisia, omistaa toimintaansa varten tarpeellista kiinteää ja irtainta omaisuutta
sekä harjoittaa anniskelutoimintaa järjestämiensä tilaisuuksien yhteydessä.

3. Jäsenet
Yhdistyksen jäseniä voivat olla yksityiset henkilöt, joilla on velvollisuus suorittaa jäsenmaksua
yhdistykselle. Jäsenet ovat vuosi-, perhe-, ainais-, ja kunniajäseniä. Vuosijäseneksi voi hallitus
hyväksyä jokaisen 16 vuotta täyttäneen hyvämaineisen henkilön joka on yhdistyksen tarkoituksesta
ja toiminnasta kiinnostunut.

Kaikilla 16 vuotta täyttäneillä yhdistyksen jäsenillä on puhe- ja äänioikeus yhdistyksen
kokouksissa, mikäli jäsenmaksu on suoritettu yhdistykselle helmikuun loppuun mennessä.
Perhejäsenen, joka on varsinaisen jäsenen perheeseen kuuluva henkilö ja asuu samassa osoitteessa,
jäsenmaksu on ½ varsinaisen jäsenen jäsenmaksusta. Perhejäsenet eivät saa erikseen yhdistyksen
tiedotuspostia.

Kasvattajan liittämän pentuejäsenen jäsenmaksu on ½ varsinaisen jäsenen jäsenmaksusta.
Kasvattaja voi ilmoittaa pentuejäseneksi kasvattiensa omistajat näiden suostumuksella. Kasvattaja
maksaa pentuejäsenen liittymisvuoden jäsenmaksun. Pentuejäsenyys on voimassa liittymisvuoden,
jonka jälkeen hallitus muuttaa sen yhdistyksen muuksi jäsenyydeksi.

Kannatusjäseneksi voidaan hyväksyä yksityinen henkilö tai oikeuskelpoinen yhteisö, joka haluaa
tukea yhdistyksen tarkoitusta ja toimintaa.

Hallitus käsittelee kaikki jäsenyyshakemukset ja päättää niiden hyväksymisestä.
Kunniapuheenjohtajaksi (ainoastaan yksi kerrallaan) tai kunniajäseneksi voidaan kutsua hallituksen
esityksestä henkilö, jolle yhdistys tahtoo osoittaa kunnioitusta ja kiitollisuutta. Esitys alistetaan
yhdistyksen varsinaisen kokouksen ratkaistavaksi, jolloin päätöksen tekoon vaaditaan ¾ annetuista
äänistä. Kunniapuheenjohtajalla ja kunniajäsenillä on samat oikeudet kuin varsinaisilla jäsenillä,
mutta he ovat vapaat kaikista jäsenmaksuista.

Ainaisjäsen suorittaa kertakaikkisena jäsenmaksuna kulloinkin voimassa olevan jäsenmaksun
kymmenkertaisena.

Jäsenmaksut, joiden suuruuden vuosikokous määrää, on maksettava helmikuun loppuun mennessä.
Oikeus jäsenyyteen ja jäsenetuihin lakkaa, jos jäsenmaksua ei ole suoritettu tähän mennessä.
Kunniajäsenet ja ainaisjäsenet ovat vapaat jäsenmaksun suorittamisesta.

Yhdistyksen jäsenistä pidetään jäsenrekisteriä, johon merkitään jäsenen nimi, osoite, jäsenlaji,
sähköpostiosoite ja jäseneksi liittymispäivä.

4. Jäsenen eroaminen ja erottaminen
Jäsenellä on oikeus erota yhdistyksestä ilmoittamalla siitä kirjallisesti hallitukselle tai sen
puheenjohtajalle taikka ilmoittamalla erosta yhdistyksen kokouksessa merkittäväksi pöytäkirjaan.
Hallitus voi erottaa jäsenen yhdistyksestä, jos jäsen on jättänyt erääntyneen jäsenmaksunsa
maksamatta helmikuun loppuun mennessä tai muuten jättänyt täyttämättä ne velvoitteet joihin hän
on yhdistykseen liittymällä sitoutunut tai on menettelyllään yhdistyksessä tai sen ulkopuolella
huomattavasti vahingoittanut yhdistystä tai sen jäseniä, tai ei enää täytä laissa taikka yhdistyksen
säännöissä mainittuja jäsenyyden ehtoja.

Erottamispäätös muissa kuin jäsenmaksun laiminlyönnissä tapahtuu aina suljetulla
lippuäänestyksellä. Ennen päätöksen tekemistä asianomaiselle jäsenelle on varattava tilaisuus
selityksen antamiseen asiassa paitsi milloin erottamisen syynä on jäsenmaksun maksamatta
jättäminen. Erottamispäätös tulee toimittaa erotettavalle kirjallisena mahdollisimman pian. Erotettu
jäsen on oikeutettu vetoamaan yhdistyksen kokoukseen erottamispäätöksestä. Tämä tapahtuu
jättämällä valituskirjelmä hallitukselle neljäntoista (14) päivän kuluessa erotettavan saatua tiedon
erottamispäätöksestä tiedonantopäivää lukuun ottamatta. Valitus käsitellään lähinnä seuraavassa
yhdistyksen kokouksessa. Hallituksen päätös jää voimaan, mikäli vähintään kolme neljäsosaa (3/4)
annetuista äänistä sitä kannattaa. Yhdistyksestä eronneella tai erotetulla ei ole oikeutta yhdistyksen
varoihin.

5. Hallitus
Yhdistyksen asioita hoitaa hallitus, johon kuuluu vuosikokouksessa valitut puheenjohtaja ja 3-4
muuta varsinaista jäsentä sekä 0-2 varajäsentä. Hallituksen varsinaisten- ja varajäsenten sekä
puheenjohtajan toimikausi on 2 vuotta. Hallituksen varsinaisista- ja varajäsenistä on puolet
erovuorossa vuosittain.

Hallitus valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan sekä ottaa keskuudestaan tai ulkopuoleltaan
sihteerin, rahastonhoitajan ja muut tarvittavat toimihenkilöt. Varajäsenet voivat olla läsnä
hallituksen kokouksissa. Mikäli hallitus on täysilukuisena paikalla, varajäsen on ilman äänivaltaa,
muussa tapauksessa hän voi astua poissaolevan jäsenen tilalle, aikaisemmin valittu varajäsen
ensisijaisesti.

Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtajan kutsusta, kun
he katsovat siihen olevan aihetta tai kun vähintään puolet hallituksen jäsenistä sitä vaatii.
Hallitus on päätösvaltainen, kun vähintään 2 sen jäsenistä ja puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja
mukaan luettuna on läsnä. Äänestykset ratkaistaan ehdottomalla ääntenenemmistöllä. Äänten
mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin arpa.

6. Toimikunnat ja työryhmät
Hallitus asettaa tarpeellisen määrän alaisuudessaan toimivia toimikuntia ja työryhmiä
valmistelemaan ja hoitamaan niille annettuja tehtäviä.

Yhdistyksellä on jalostustoimikunta, johon kuuluu vähintään kaksi (2) jäsentä ja puheenjohtaja.
Hallitus nimittää jalostustoimikunnan puheenjohtajan, joka yhteistyössä hallituksen kanssa
muodostaa jalostustoimikunnan. Puheenjohtajan ja jäsenten toimikausi määräytyy JTO:n
voimassaolokauden mukaisesti.

Jalostustoimikunnan tehtävänä on:
– laatia picardienpaimenkoirille jalostuksen tavoiteohjelma (JTO) ja ylläpitää sitä.
– kerätä, välittää ja tallentaa picardienpaimenkoiria koskevaa tietoa.
– neuvoa ja opastaa picardienpaimenkoirien kasvatusta ja jalostusta JTO:n ja jalostustoimikunnan toimintaperiaatteiden mukaisesti.

Jalostustoimikunta toimii hallituksen alaisuudessa ja hallitus vahvistaa toimikunnan tekemät
päätökset. Jalostustoimikunta valmistelee ja esittelee hallitukselle toimintakertomuksensa vuosittain ennen vuosikokousta.

Sääntöjen muuttaminen ja yhdistyksen purkaminen
Päätös sääntöjen muuttamisesta ja yhdistyksen purkamisesta on tehtävä yhdistyksen kokouksessa
vähintään kolmen neljäsosan (3/4) enemmistöllä annetuista äänistä. Kokouskutsussa on mainittava
sääntöjen muuttamisesta tai yhdistyksen purkamisesta. Yhdistyksen purkautuessa käytetään
yhdistyksen varat yhdistyksen tarkoituksen edistämiseen purkamisesta päättävän kokouksen
määräämällä tavalla. Yhdistyksen tullessa lakkautetuksi käytetään sen varat samaan tarkoitukseen.

8. Nimenkirjoitus
Yhdistyksen nimen kirjoittaa hallituksen puheenjohtaja, varapuheenjohtaja, sihteeri tai
rahastonhoitaja, kaksi yhdessä. Nimenkirjoittajina ei voi toimia yhden perhekunnan jäsenet yhdessä.

9. Tilikausi ja toiminnantarkastus/ tilintarkastus
Yhdistyksen tilikausi on kalenterivuosi. Tilinpäätös tarvittavine asiakirjoineen ja hallituksen
vuosikertomus on annettava toiminnantarkastajille/tilintarkastajille viimeistään kuukautta ennen
kevätkokousta. Toiminnantarkastajien/tilintarkastajien tulee antaa kirjallinen lausuntonsa
viimeistään kaksi viikkoa ennen kevätkokousta.

10. Yhdistyksen kokoukset
Yhdistys pitää vuosittain yhden varsinaisen kokouksen. Yhdistyksen vuosikokous pidetään maalis-
huhtikuussa, hallituksen määräämänä päivänä.

Yhdistyksen kokouksissa jokaisella 16 vuotta täyttäneellä varsinaisella jäsenellä, perhejäsenellä,
pentuejäsenellä, kunniapuheenjohtajalla, kunniajäsenellä ja ainaisjäsenellä on 1 ääni. Äänioikeutettu
yhdistyksen jäsen voi halutessaan luovuttaa valtakirjalla äänensä toiselle yhdistyksen
äänioikeutetulle jäsenelle. Yksi (1) äänioikeutettu jäsen voi käyttää vain yhtä valtakirjaa.
Kannatusjäsenellä on kokouksessa läsnäolo- ja puheoikeus.

Yhdistyksen kokoukseen voidaan osallistua hallituksen tai yhdistyksen kokouksen niin päättäessä
myös etäyhteyden avulla.

Hallituksen on kutsuttava yhdistyksen kokoukset koolle vähintään 14 vuorokautta ennen kokousta
sähköpostilla jäsenen ilmoittamaan osoitteeseen tai yhdistyksen julkaisussa. Kokouskutsussa on
mainittava kokouksessa käsiteltävät asiat.

Ylimääräinen kokous pidetään, kun yhdistyksen kokous niin päättää tai kun hallitus katsoo siihen
olevan aihetta tai kun vähintään viidesosa (1/5) yhdistyksen yhdistyksen äänioikeutetuista jäsenistä
sitä kirjallisesti on hallitukselta erikseen ilmoittamansa asian käsittelyä varten pyytänyt. Ylimääräinen kokous kutsutaan koolle kuten varsinainen vuosikokous. Kokous on pidettävä kolmenkymmenen vuorokauden kuluessa siitä, kun vaatimus sen pitämisestä on esitetty hallitukselle.

Yhdistyksen kokouksen päätökseksi tulee, ellei säännöissä ole toisin määrätty, se mielipide, jota on
kannattanut yli puolet annetuista äänistä. Äänten mennessä tasan ratkaisee kokouksen puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin arpa.

Varsinaiset kokoukset
Yhdistyksen vuosikokouksessa käsitellään seuraavat asiat:
– Kokouksen avaus
– Valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, kaksi toimihenkilöä
– Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
– Hyväksytään kokouksen työjärjestys
– Esitetään tilinpäätös, vuosikertomus ja toiminnantarkastajien/tilintarkastajien lausunto
– Päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja muille vastuuvelvollisille
– Vahvistetaan toimintasuunnitelma, tulo- ja menoarvio sekä liittymis- ja jäsenmaksun suuruus seuraavalle kalenterivuodelle
– Valitaan hallituksen puheenjohtaja joka toinen vuosi ja muut jäsenet erovuoroisten tilalle
– Valitaan toiminnantarkastaja
– Käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat.

Mikäli yhdistyksen jäsen haluaa saada jonkin asian yhdistyksen kokouksen käsiteltäväksi, on hänen
ilmoitettava siitä kirjallisesti hallitukselle niin hyvissä ajoin, että asia voidaan sisällyttää kokouskutsuun. Huomioiden yhdistyslain 23:n ja 24:n pykälän määräykset.

11. Sääntöjen muuttaminen ja yhdistyksen purkaminen
Päätös sääntöjen muuttamisesta ja yhdistyksen purkamisesta on tehtävä yhdistyksen kokouksessa vähintään kolmen neljäsosan (3/4) enemmistöllä annetuista äänistä. Kokouskutsussa on mainittava sääntöjen muuttamisesta tai yhdistyksen purkamisesta. Yhdistyksen purkautuessa käytetään yhdistyksen varat yhdistyksen tarkoituksen edistämiseen purkamisesta päättävän kokouksen määräämällä tavalla. Yhdistyksen tullessa lakkautetuksi käytetään sen varat samaan tarkoitukseen.